29. toukokuuta 2008

Kiireinen toukokuu

On se uskottava, että vaikka mitä tekisi, niin aina toukokuu on kiireistä aikaa. On jo suorastaan hermostunut olo, kun odottelee lomaa ja ennen sitä pitää tehdä kaikkea mahdollista. Tietenkin koulun loppuisen vuoksi on erityistoimintaa, retkiä ja pippaloita lapsella, itsellä töissä kaikkea puuhaa, joka pitää-nyt-tehdä-vielä-ennen-lomia.

Ja kun tänä keväänä otin nuo työväenopiston kesäkurssitkin ohjelmaan. Viimeinen nypläyskerta jäi väliin koulun juhlien vuoksi, enkä vielä ole varma, ehdinkö tänään nyytinkikurssille, jota olisi kaksi kertaa jäljellä. Olen tosin saavuttanut tavoitteeni, joten ei haittaa, vaikka en pääsisikään. Tykkipitsin kolmesta pitsistä kaksi on aloitettu, ja ne voin tehdä valmiiksi kesän aikana, ja sain myös alkuun saaristolaisnyytingin. Eli hyvillä mielin voi lähteä lomille.

24. toukokuuta 2008

Hahaa, yksi etappi saavutettu

Olen saanut valmiiksi 84. kerroksen, ja työssä on nyt silmukoita 387. Helpoin vaihe on ohi, ja nyt alkaa hankalampi B-kuvio. Kerrokset ovat jo melko pitkiä, eikä siis työ näennäisesti etenekään yhtä vauhdilla.

Luulen, että teen jatkossakin näitä pitsineuleita. tilasinkin BookDepositorysta tämän Victorian Lace Today -kirjan, hinta postikuluineen vajaat 14 euroa! Oli kyllä todella edullinen. Samalla tilasin myös The Knitter's Handy Book of Sweater Patterns. En ole edes nähnyt kyseistä kirjaa, kun en ole kirjastosta vielä sitä saanut, mutta oli lähes yhtä halpa sekin, joten uskaltauduin ostamaan silti. Vajaat 24 puntaa oli näiden kahden kirjan hinta postikuluineen.

21. toukokuuta 2008

Pitsineuleen pakerrusta

Tämä pitsineule vastustaa nyt kovin. Jouduin purkamaan vielä pari kertaa kymmenen kerrosta. Ensin tein virheen, joka oli niin ruma ja niin vaikea korjata jälkikäteen, että ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, ja toisen kerran jätin yhden kerroksen välistä.


Muuten tätä on kiva neuloa. Mallineule on helppo oppia, ja olen jo tottunut ohueen lankaankin. Aluksi tunsin itseni kovin kömpelöksi tuon langan kanssa, mutta kaikkeen näköjään tottuu kun vain tekee. Yllättävän nopeastikin tämä etenee, mutta en ehkä kuitenkaan ehdi saada mukaan lomalle, kuten olin ajatellut.

16. toukokuuta 2008

Hei kaikki kadonneet lukijat

Ihmettelin, kun kävijämääräni romahti muutettuani blogini tänne Bloggeriin. Nyt huomasin, etten ollutkaan korjannut RSS-feediä Blogilistalle, joten se voi osittain selittää asiaa. Kuten huomaatte, en ole ollut kuitenkaan ihan toimeton tämän reilun kuukauden aikana.

Parhaillaan muut työt ovat holdissa, ja edistän tuota The Cap Shawlia ja tykkipitsiä. Kiinnityspitsi on menossa, ja ensi viikolla nypläyskurssilla, viimeisellä tunnilla ennen kesää, aloitan vielä reunapitsin. Sain opettajalta lainaksi mynsterin, johon oli pistelty kaikki kolme Floderin osaa, joten voin edistää useampaa yhtäaikaa. Näppärää!

Uuden saaristolaismallisen nyytingin aloitan seuraavalla nyytinkitunnilla. Päätin tehdä punavalkoisen väli- ja reunanyytingin käspaikkaan, ja niitten lisäksi tulee punaista etupistokirjontaa.

13. toukokuuta 2008

Uusi aluevaltaus

Minulla on ollut pitkään yksi vyyhti Grinascon Merinosilkiä. Ensin aloitin siitä koivunlehtishaalia ja purin pois - en muista, miksi. Sitten aloitin kansallispuvun sukkia ja purin pois. Totesin, että on se kuitenkin liian kallis ja herkkä lanka sukiksi. Ja nyt sitten aloitin The Cap Shawlin kirjasta Victorian lace today.

Harvoin, jos koskaan, olen joutunut aloittamaan saman työn neljä kertaa ennen kuin onnistuin - plus pieleen menneet luontikerrokset. Ensin yritin sitkeästi tehdä yhden kuvion per puikko, eli yhteensä kolme kuviota, ja purin, kun näytti omituiselta. Sitten tajusin, että piti tehdä KOLME kuviota per puikko. Tuli ajatusvirhe piirrosta lukiessa, kun en ole koskaan ennen neulonut mitään pyöreää, joka aloitetaan keskeltä.

Kerran pääsin jo 22. kerrokselle. Olin ajatellut, että virheet eivät varmaan näy tuollaisessa ohuessa pitsineuleessa niin helposti, mutta olin totaalisen väärässä: virheitä sisältävät kuviot näyttivät aivan järkyttäviltä, ja jouduin purkamaan vielä kerran.

Nyt viimeisimmällä yrityksellä onnistuin jo kohtuullisen hyvin: sain luotua silmukat oikeaoppisesti lankasilmukalle, että saan vedettyä keskustan suppuun kätevästi. Tuossahan on sama idea kuin neulakinnastekniikassa spiraalialoituksessa. Kuviotkin näyttävät menneen oikein, kun harjoittelin tarpeeksi monta kertaa. Mallineule on nyt päässä ja työtä sen verran neulottuna, että sitä on helppo seuratakin.

On jännä tunne, kun olen aiemmin suosinut paksuja lankoja niin neulonnassa kuin nypläyksessäkin, ja molemmissa on nyt menossa työ hyvin ohuesta langasta. Se vaatii hiukan orientoitumista, mutta alkaa pian tuntua todella kivalta. On mukavaa vaihteeksi tehdä jotakin oikein herkkää ja kaunista.

10. toukokuuta 2008

Ihana viikonloppuaaimiainen


Tasan vuosi sitten sain tällaisen aamiaisen, mutta tänä vuonna tytär haluaa tehdä äitienpäiväaamiaisen, joten nautimme sen vuorokauden etuajassa. Eli vaaleaa leipää, kylmäsavulohta, uppomuna ja hollandaisekastiketta. Koristeluun ruohosipulia. Nam!

8. toukokuuta 2008

Pehva edellä puuhun

Tämä on sitten tosi fiksua. Ensin teen ison nyytingin harjoittelematta, ja sitten menen alkeiskurssille. Ja heti ekalla tunnilla opin, että mikä meni pieleen. Olen sitten kumminkin yllättävän samanlainen kuin tyttäreni: me ei reenata, me tehdään suoraan. Olen aina kritisoinut Julitaa siitä, että kun hän ei tykkää harjoitella mitään, ja paasannut, että "Mitään taitoa ei opi koskaan harjoittelematta". Ja tällaista esimerkkiä sitten näytän.

Muistuttakaa minua tästä taas seuraavalla kerralla, kun haukkaan liian ison palan. Kuten alan neuloa villapaitaa omasta päästä tekemättä minkäänlaisia laskelmia. Tai luon ennakkoluulottomasti kaksisataa silmukkaa testaamatta, vastaako käsialani ohjeen tiheyttä. Tai päätän tehdä korsnäsinpaidan ennen kuin osaan kirjovirkkausta. Tai sitä, mitä juuri nyt suunnittelen: aloittaa käspaikan kirjonnan kylmiltään, äitini vaivalla kutomalle, upealle ja ainutkertaiselle kankaalle. Että sillä tavalla.

Kirjojen hintaerot

Olen tässä tehnyt empiiristä tukimusta aiheesta käsityökirjojen hinnat. Vaihtelu on melkoinen, oletteko huomanneet?

Otetaanpa esimerkki. Alexis Xenakis ja Jane Sowerby: Victorian lace today

Adlibris: 21,20 €
Suomalainen 23,10 €
Bookplus 23,95 €
Akateeminen 27,00 €
Hobboks: 35,00 €
Booky: 55,59 €

Ja tämä oli totuus vain tämän kirjan kohdalla. Jossain toisessa Booky oli halvin ja Akateeminen kallein, ja miten milloinkin. Hintatutka löysi vielä ulkomailta halvemmalla k.o. kirjan: Amazonista
18,61 €. Kannattaa todellakin katsoa, mistä kirjansa ostaa!

6. toukokuuta 2008

On taas se vaihe

Nypläyksessä on kaksi ikävää puuhaa: mallin pistely ja puolaus. Nyytinki ei mynsteriä tarvitse, mutta puolata pitää. Vannon, että jonain päivänä hankin sen puolauskoneen! En edelleenkään tiedä, minkä nyytingin aloitan, mutta puolaan nyt varmuudeksi n. 16 paria

Tuo Katrilli-lanka tuntuu hirveän hyvältä - lujalta ja sileältä. Saa nähdä, miten se nyytingissä käyttäytyy. Olen kuullut että se olisi paras lanka nyytinkeihin luonnollisten väriensä vuoksi. Valitettavasti sitä saa vain yhdestä paikasta.

Juuri nyt olen hyvin iloinen, että hankin vyyhdinpuut. Katrillivyyhdissä on paljon lankaa, eikä ilman vyyhdinpuita olisi keriminen sujunut ollenkaan. Tarkemmin ajatellen: kerimislaitekin olisi kiva! Ehkä sitten jonain päivänä, jos oikein nyytinkien massatuotannon aloitan ;)

Olen varmaan sekoamassa lopullisesti, mutta olen alkanut kaivata liikuntaa. Aivan, minä kaikista maailman ihmisistä! Jomottaa ja kolottaa, ja tuntuu, että kroppa kaipaisi venytystä. Olen harkinnut joogaa, pilatesta ja tanssia. Kun keksisi kivan tanssin, joka ei muistuta edes etäisesti jumppaa, saattaisin harkita. Salsa, itämainen tai flamenco eivät käy, sillä niitä olen kokeillut. Rivitanssi oli kivaa, mutta sitä ei lähistöllä taida nykyään olla.

Harkitsin jopa sellaista Wii -konsolia. Silläkin voi kuulemma treenata. Saa nähdä, mitä tässä keksii.

5. toukokuuta 2008

Hahaa! Se on valmis!

Vaikka työ oli poikkeuksellisen tervanjuontia välillä, sain kuin sainkin helmanyytingin valmiiksi. Juujuu, kiristykset ovat mitä sattuu ja patsahiset pielessä, mutta olen kuitenkin melko tyytyväinen lopputulokseen. Ei tarvitse enää kuin ommella nauhakuja ja lyhentää hapsut, niin esiliina on käyttövalmis. Puuttuu vain loput kansallispuvusta ;) Hame on puolitekoinen, samoin rekkopaita.


Nyt ei vain tee mieli neuloa villaa, vaikka sainkin itseltäni luvan palata neulomisen pariin, joten ehkä kuitenkin ostan ihan pari kerää bambulankaa ja aloitan topin tekemisen... vaikka pitikin tehdä vain keskeneräisiä...