Itse mökistä kamarin seinät saatiin maalattua valkoiseksi, pönttöuuni samoin. Tuvan uuni on rapattu ja kalkittu, ikkunat on korjattu. Lähes jokainen ikkunaruutu on irrotettu ja kitattu uudelleen, sekä kiinteissä ikkunoissa että tuplissa. Karmit ja ikkunanpuitteet on myös maalattu. Nauloja on kiskottu tuhansittain (ainakin tuntuu siltä). Kaksi kiinteää sänkyä on purettu. On kai siellä siis jotain tapahtunut.
4. lokakuuta 2009
Syksyn satoa
Itse mökistä kamarin seinät saatiin maalattua valkoiseksi, pönttöuuni samoin. Tuvan uuni on rapattu ja kalkittu, ikkunat on korjattu. Lähes jokainen ikkunaruutu on irrotettu ja kitattu uudelleen, sekä kiinteissä ikkunoissa että tuplissa. Karmit ja ikkunanpuitteet on myös maalattu. Nauloja on kiskottu tuhansittain (ainakin tuntuu siltä). Kaksi kiinteää sänkyä on purettu. On kai siellä siis jotain tapahtunut.
2. kesäkuuta 2009
Elämä on yhtä mökkeilyä
Kuisti siivottiin sunnuntaina ennen lähtöä, ja on tämän näköinen. Taustalla häämöttää uusi vessa. Amppeleissa roikkuvat keijunmekko ja miljoonakello.
Sain viimein rukin osat korjauksesta. Olivatkohan ne kaksi kuukautta pajalla! Positiivista on kuitenkin se, että alunperin sanoivat, etteivät voi tehdä ruuviin uusia jengoja murenneitten tilalle, mutta ne oli yllätyksekseni kumminkin tehty. Ja hinta-arviossa kuitenkin pysyttiin! Oli kyllä todella iloinen yllätys. Ja rumasta armistakin on tullut tosi hieno - se oli alunperin korjattu siten, että puukolla oli veistelty jatko katkenneeseen osaan ja naulalla vetäisty kiinni. Nyt se on asianmukaisesti sorvattu. Rukkini on nyt täysin kunnossa ja kaikki osat olemassa :)
19. huhtikuuta 2009
Kintaat kesää vasten
Joka tapauksessa: sain kintaat valmiiksi, ja tulikin melkoiset. Pituutta tein reilusti, että pysyvät ranteet lämpöisenä, mutta valitettavasti tuli pikkuisen liikaa pituutta kämmenosaankin. Kuitenkin tuli mielestäni aika siistit, jälki oli paljon parempaa kuin aiemmissa töissäni.
Seuraavaksi sitten neulapipon tai sukkien kimppuun!
14. huhtikuuta 2009
Projektikuvia
29. maaliskuuta 2009
Lisää kehruukurssilta
Vaikka kuvat eivät toistakaan värejä riittävän hyvin, laitan tähän kuvia ihanasta villasta, jota tänään kehräsin. Kurssikaveri toi kotoaan, Torikan lampolasta, suloista ruskeaa villaa, jonka päät oli aurinko oli haalistanut.
Lopputulos oli kuitenkin ihanan eläväinen. Odotan mielenkiinnolla, miltä valmis pinta näyttää. Luulen, etten kertaa tätä lankaa, sillä siitä tuli melko paksua. Itsekarstatuista villoista ei ollut kovin helppoa kehrätä. Toisaalta lanoliini varmaan osaltaan vaikutti siihen, että villa vastusti ankarasti kuidun vetämistä.
28. maaliskuuta 2009
Kehruukurssin satoa
Hidasta puuhaa tuo värttinällä kehruu on, mutta kovin addiktoivaa ja meditatiivista. Ja kumma kyllä, karstaaminenkin tuntui ihan kivalta. Itse karstatusta langasta kehrääminen ei kyllä sujunut yhtä hyvin kuin valmiiksi karstatusta: lankaan jäi helposti möykkyjä ja lanka katkeili.
Kesällä onkin mukava mökillä karstailla villoja ja kehrätä. Olen myös suunnitellut vanhan rautapadan hankkimista värjäystä varten. Siellähän sitä on materiaalia metsä täynnä väriliemien keittelyyn.
Sen verran torppaprojektista, että Petteri on siellä tehnyt hommia: purkanut kiinteän sängyn ja lattiasta kummalliset vihreät laatat. Laattojen lata paljastui onneksi kunnon lautalattia. Samalla paljastui tuholaisvaurio: joku ötökkä on syönyt yhden hirren, joka onneksi oli vain puolen metrin mittainen. Toivottavasti oli sellainen ötökkä, joka kuolee pakkasessa. Muuten ei hyvät heilu.
27. maaliskuuta 2009
Lievä takaisku
Olen harjoitellut rukin käyttöä kehräämällä hahtuvaa. Mies tietenkin ihmetteli, että tuota vartenko se rukki on: siirretään lankaa kerältä toiselle. Pidän kuitenkin parempana harjoitella hahtuvan kanssa kuin villatupolla, niin tottuu tuohon polkemiseen.
22. maaliskuuta 2009
Kehräysopissa
Ostin Rinalta uuden värttinän, yläpainotteisen, ja sillä tuo homma lähti sitten käyntiin. Yläpainotteisella on minusta jotenkin helpompi kehrätä ja siihen saa hyvin vauhtia, kun sen pyöräyttää vauhtiin reittä vasten. Kokeilin tuota alapainotteistakin pienellä määrällä lankaa, ja silläkin homma alkoi luistaa, mutta värttinä on kovin raskas. ja käsi tulee kipeäksi nopeasti.
Ensimmäinen museon työpajassa "kehräämäni" lanka oli paksua köyttä, mutta nyt saan aikaan jo ohutta säiettä!
19. maaliskuuta 2009
Onpa kivaa!
Ostin sitten kumminkin Fritidsgarnia, kun en keksinyt muutakaan sopivan paksuista lankaa tähän hätään. Jostain syystä nyt sen neulominen tuntuu helpommalta ja jälkikin on siistimpää kuin kämmekkäitä tehdessäni. Pisto on "puolisuomalainen": yksi päällä ja yksi alla. Sukkia teen suomalaisittain, ja se jotenkin sopii minun käteeni paremmin, mutta kun tuli aloitettua, niiin jatkan sitten kintaita tällä samalla.
14. maaliskuuta 2009
Jippii!
5. maaliskuuta 2009
Talven selkä taittuu
Nyt olen taas aktivoitunut, mutta ihan eri asioitten suhteen kuin ennen. Tuo torppa on jotenkin innostanut muinaisten asioitten pariin, joten olen osallistunut Espoon Kaupunginmuseon järjestämiin työpajoihin WeeGee-talossa. Kävin kaikki työpajat: värttinällä kehräys, lautanauhat ja neulakinnas. Yhdet neulakintaat ja piponhan tein jo viime keväänä, mutta kyllä kurssilla tuli uusia asioita ja ideoita. Kämmekkäät sain jo aikaan, ja sukkia aloittelen.
Kämmekkäät on tehty Fritidsgarnista, jota monet suosivat neulakintaissa, mutta itse en ole siihen ihastunut. Minusta se on turhan karvainen ja löyhäkierteinen. Seuraava kokeilu tulee Kainuunharmaksesta.
Lautanauhojen tekeminen oli tosi ihanaa! Tilasin jo Lankadontista omat laudat ja latasin suunnitteluohjelman. Valitettavasti suomenkielistä en löytänyt enää, vaikka linkkejä siihen löysinkin, mutta ei tämä Tablet Weaverkaan hankala ollut ymmärtää. Ajattelin tehdä lautanauhan feresin röijyyn vyöksi. Kunhan tässä alkuun pääsee, niin niitähän voi käyttää ihan missä vain!
Kehrääminen tuntui yllättävän hankalalta ainakin alkuun. Olenkin menossa Helsingin työväenopiston kehruukurssille hakemaan lisäoppia. Jospa siihenkin pääsisi kiinni kun vähän harjoittelee. Värttinä minulla on, ja viipsinpuu, sekä villaakin olen hankkinut reilusti, joten harjoitusmateriaalia ei puutu. Hankalinta siinä on minusta se, että tulee helposti liian paksua (ja epätasaista) lankaa, enkä saa kehrään tarpeeksi vauhtia. Saattaahan olla, että minulle rukki sopisi paremmin. Tosin rakas mieheni ilmoitti, että siinä menee raja: rukkia meille ei tule...
Virkkaamisenkin löysin ihan uudelleen. Torpalle tulee keinutuoli, ja siihen tarvitaan keinutuolinmatto. Arvelin, että isoäidinneliöistä tulisi riittävän vanhanaikainen, mutta virkkaan ne vähän epäortodoksisesti pätkärääkätystä seiskaveikasta. Niitä syntyy mukavasti telkkaria katsellessa!
26. tammikuuta 2009
Alkoi uusi,järjettömän iso projekti
Yläkerrassa on pikkulikan valtakunta. Siitä tulee kuulemma ihan hyvä, kun se maalataan lattiasta kattoon laventerlinväriseksi ja kaikki listat purppuralla. (Toki huone rakennetaan luultavasti uudelleen eräänä päivänä) Unohdin, että purppuralla tehdään myös kukkapolku lattiasta seinille,
Että semmoinen leikkimökki. Yhteen kohtaan ei tarvitse koskea, ja se on kuisti.
Paitsi Lumikki kyllää saa muuttaa majaa. Haluaisin niin historiallisen talon, että väkikin kulkee tuohivirsuissa! Luultavasti mies toimii kuitenkin järjen äänenä. Sehän on sen homma.