17. toukokuuta 2010

Istutushommia

Puutarhakausi on nyt korkattu. Taimikaupasta lähti mukaan kaksi omenapuuta (kääpiöivä Heta ja tavallinen Jaspi, molemmat syysomenia), suklaakirsikka, käynnösruusu "Flammentanz", myskimalvoja, siperianunikko, alppiunikko, lapininukko, ketoneilikoita, komeamaksaruoho, kullero, hopehärkkejä ja taponlehti.

Selvisi sekin, miksi edellinen Flammentanz kuoli talvella: en ollut istuttanut sitä riittävän syvään. 20 cm pitää olla maata jalostuskohdan päällä. Tällä kertaa teinkin työn huolella, kaivoin syvän kuopan, kalkitsin ja lannoitin lehmänlannalla. Taimi jäi kuoppaan, ja kasaan maata pitkin kesää sitä mukaa kun versot venyvät. Jos tämäkin kuolee, uskon, ettei siihen kohtaan kannata ruusua laittaa.

Istutin myös Kodin kukista tilaamani kukkaset: jaloakileijaa (punavalkoista, tosi kaunis!), pensasruusun "Camaieux" ja sormustinkukkaa aiemmin hankkimani liljansipulit (värililja Lollypop). Jokusen unikonsiemenen heitin sekaan myös. Kymmenet suopayrtin alut kitkin pois kukkapenkeistä ja siirsin paikkaan, jossa ne saavat tauhassa levitä. Nyt ovat kukkapenkit järjestyksessä ja täynnä. Mitään ei enää mahdu ilman uusien penkkien tekemistä tai entisten levittämistä. Seuraavaksi kohdistankin huomioni maakellarin maisemointiin ja kasvimaan hoitoon. Ja onhan sitä torpallakin maalattavaa ja kitattavaa.

Kasveja ei juuri kannattanut vielä kuvata, mutta tässä huono kännykkäkameralla otettu kuva sisustuspuuskan jälkeen.



Niin ja kiitokset Eva-anopille hienosta täkänästä! Kyllä näitä perintötavaroita arvostetaan...


22. maaliskuuta 2010

Tauolta paluu

Puuhanurkka on ollut talvilevossa ja motivaationmetsästyksessä. Olen palannut perusasioitten äärelle; neulonnan ja kehräyksen.

Kävin värttinällä kehräämisen jatkokurssin talven aikana, ja vähän taas opin uusia asioita. Opin, että kun vaihtaa uuteen kuituun, kannattaa totutella siihen painavahkolla alapainoisella värttinällä. Se pyörii hitaammin ja jää aikaa nyhtää kuitua. Sitten kun kuitu on tutumpi, voi vaihtaa kevyempään yläpainoiseen.

Kehräsin villaa itse karstattuna ja valmiina kasrstalevynä, silkkiä, silkki-alpakka -sekoitetta ja mohairia sekä tuttavan koiraa. Muitakin kuituja on odottamassa, mutta pitäisi saada ensin värttinä tyhjäksi, kun on yksi villa -mohairyhdistelmä kertaamatta. Uusi turkkilainen värttinä on postissa matkalla kotiin. Ajattelin että semmoinen voisi olla kätevä kun kerä tulee automaattisesti eikä tarvitse välipuolausta.

Muuten olen vastikään saanut valmiiksi polvipituisen neuletakin vaaleanharmaasta Kid Mohairista ja nyt on meneillään uusimmassa Modassa ollut pyöreä pitsijakku Dropsin Kid Silkistä.

Välineurheilua olen harrastanut sen verran, että kaikki puikot ja koukut ovat nyt Knit Picksiä. Olen niin ihastunut kyseisiin puikkoihin, että muita en käytä enää ollenkaan. Olen hankkinut eri pituisia kaapeleita, kaapelien yhdistäjät ja päät joka kokoa, sukkapuikkosetin, koukkusetin ja palmikkopuikkosetin. Näillä luulisi pärjäävän!

Onnistuin muuten viimein löytämään kauan etsimäni kirjan: Viivi Merisalon Nauhoja :)