28. maaliskuuta 2008

Nypläystä, nypläystä

Sain tänään nyplättyä vähän matkaa (eli muutaman sentin) vastusjärttaa. Päätin, että en tee muuta ennen kuin tuo pitsi on valmis, 32 cm kaikenkaikkiaan, sillä opettaja sanoi, että pitsi saisi olla 4 cm kangasta pitempi / leveämpi. Jos pari tuntia saisin nyplättyä per päivä, se valmistuisi tiistaihin mennessä. Tosin pitää vielä tehdä toinenkin samanmittainen pätkä, toiseen päähän käspaikkaa, mutta se saa jäädä myöhemmäksi.

Kovin on vielä vaatimatonta tämä minun nypläämiseni. Mallit eivät ole monimutkaisia, kun en ole pahemmin vapaa-aikana töitä edistänyt. Jotenkin se kynnys on kovin korkea nostaa tyyny esiin, verrattuna neuletyöhön. Ja onhan neulominen tv:tä katsoessa helpompaa. Mutta jokainen on joskus aloittelija, ja tässä kisaa vain itseään vastaan. Opettajamme korostaa tätä usein: tämä ei ole kilpailu.

Tässä työssä erityisen rasittavaa on se, että nyplään nypylöillä, jotka tulivat ensimmäisen, huutonetistä ostamani tyynyn mukana. Ne ovat ensinnäkin hirveän isoja ja kömpelöitä ja toiseksi ne oli puolattu niin täyteen paksua lankaa kuin ikinä mahtuu. Eivätkä parit olleet tietenkään ehjiä, vaan langat oli katkaistu. En kuitenkaan halunnut tuhlata isoa määrää lankaa, joten otin ne käyttöön, ja tähän pitsiin paksukin lanka sopi ihan hyvin. Täyteen puolatut nypylät vain purkautuvat koko ajan, eivätkä ne tahdo oikein mahtua tyynylle. Ja lankaa on tietenkin jatkettava kerran per pari.

Oppirahat on kai aina maksettava. Ei todellakaan ollut millään tavalla hyvä idea ostaa tyynyä nypylöineen näkemättä sitä ja ymmärtämättä asiasta mitään. Sitä on vain usein aloittelijana kovin intoa täynnä. Intoa on enemmän kuin järkeä. Niin oli varmaan tyynyn myyjälläkin ollut, sillä en ihmettele, että hän lopetti harrastuksen lyhyeen noilla eväillä. Itse olen hankkinut paremman tyynyn, paremmat nypylät ja paremmat langat. Eli kaiken.

Jokaiselle suosittelen kyllä kurssia uutta harrastusta aloittaessa, kuten olen kyllästymiseen asti toitottanut. Siinä säästyy monelta murheelta, rahanmenosta puhumattakaan, kun ensimmäisellä tunnilla kysyy opettajalta vinkit tarvikkeitten hankintaan ynnä muuhun.

5 kommenttia:

kio kirjoitti...

olen samaa mieltä välineiden hankinnasta. Mulla kyllä on ihan solumuovityynyt (2) ja olen niillä pärjännyt. Hankin myös rullatyynyn myöhemmin yhdeltä meidän kurssilaiselta, mutta en ole vielä kertaakaan käyttänyt. Se on paras metripitsin tekoon ja kaikkeen muuhun mieluummin tasotyyny. Mä yritin aloittaa kirjan perusteella, mutta touhu kaatui siihen etten osannut tehdä juoksusolmua niin piti mennä kurssille ;)

Tuikku kirjoitti...

Minulla ei ole tähän saakka ollenkaan solumuovityynyä, kun aloittelijan pitsit ovat kaikki noita reunapitsejä. Nyt olen kyllä hankkinut solumuovia, että saisi tehtyä jotain muutakin.

kio kirjoitti...

meillä sai aivan muutaman alkujutun jälkeen (ei tarvii olla montakaan senttiä kutakin pitsiä) tehdä mitä halus ja mihin taidot riitti, ja ne riittää riittävällä avustuksella jo alkuvaiheessa vaikka mihin :)

PeePee kirjoitti...

Asiaa tuntematta vaimonikin tyynyn hommasi - hyvä siitä korjaamalla tuli, mutta koloutuneet nypylät meni uusiksi.
Mutta neuvokaa hyvät siskot miten sillä apulangalla ja napilla puolataan, sillä nivelien narille ei puolaus hyvää tee.
Vuorelman sivulta ym. netistä olen nypyn puolauslaitetta koettanut etsiä, vaan ei ole löytynyt.

Pentti

Tuikku kirjoitti...

Pentti, eipä siitä taida ohjetta olla missään. Nypläyksenopettajat neuvovat kyllä.

On vaikea neuvoa sitä ilman kuiva tai videota, mutta periaatteesa lanka pyöräytetään mutkalle nypylän ympärille ja sitä lankaa pitkin juoksutetaan nypylää.

Puolauskoneitakin on myynnissä, mutta en tähän hätään löydä.